Kirjanpainaja jo 150 vuotta

Porvoossa sijaitseva kirjapaino on toiminut jo vuodesta 1860. Ensimmäinen painotyö oli kortti, jossa Gustaf Leopold Söderström kertoi poikansa Wernerin, pienen kirjanpainajan, syntyneen. Porvoo oli silloin hallinnollinen keskus, jonka takamaat ulottuivat Hämeeseen ja Savoon. Tänne oli hyvä perustaa kirjapaino, alueella oli pitkät kirjalliset perinteet muun muassa Runebergin myötä sekä edistyksellinen lyseo. Runebergin ja Topeliuksen kirjat muodostivatkin tärkeän osan kirjapainon tuotannosta.

Painossa oli aluksi puiset käsikäyttöiset painoprässit, joilla painettiin kirjojen lisäksi Suomen kolmanneksi vanhinta sanomalehteä Borgåbladetia, jonka Leopold perusti vuoden 1860 joulukuussa. Borgåbladet ilmestyi lauantaisin ja vuosikerran hinta Porvoossa oli 1 rupla ja 20 kopeekkaa.

Werner Söderström kustansi ensimmäisen kirjansa 1878, teos oli nimeltään Pohjanmaan helmi.

Painosmäärien noustessa Werner kävi ostamassa sylinteripainokoneita Ruotsista. Hän myös rakensi Porvoon ensimmäisen sähkölaitoksen, jolla sähköisti painonsa ja kotinsa. Myös naapureilleen Werner Söderström pystyi myymään sähköä. Kirjapainon vuosituotanto nousi nopeasti 150-200 000 painettuun kirjaan, mutta jäi tälle tasolle 1800 luvun lopun nälkävuosien ajaksi.

Olosuhteet ensimmäisen maailmansodan jälkeen olivat raskaat, Porvoossakin käytiin paikallisia sotatoimia. 1918 loppukeväällä kirjapainossa jouduttiin painamaan 5 ja 20 markan rahalipukkeita välittömien kulujen ja palkkojen kattamiseksi. Lipukkeissa yhtiö, johtajansa allekirjoituksella vahvistettuna lupautui vastamaan syntyneistä vastuista olojen vakiintuessa. Näillä lipukkeilla käytiin aivan toimivaa kauppaa kaupungin liikkeissä.

Olojen vakiintuessa alkoi liberaalimman kustannuslinjan aikakausi Jalmari Jäntin johdolla. Yhtiö kasvoi, ja kustannustoiminta laajentui aikakauslehtiin. Merkittävä investointipäätös tehtiin juuri ennen sotia kun tilattiin 16 sivun syväpainorotaatiokone lehtituotantoon. Se painoi peräti 10 000 arkkia tunnissa.

Toisen maailmansodan aikoihin kirjapainossa painettiin kirjoja enemmän kuin koskaan ja nimenomaan kaunokirjallisuutta. Keskipainokset nousivat 8 500:sta 11 000:een vuosien 1942-1944 aikana.

Sotien jälkeiset vuodet olivat kustantajalle suotuisat mutta kirjapainolle haasteelliset. Painokoneet kaipasivat kiireesti modernisointia mutta valuuttasäädösten takia valuuttaa oli vaikea saada. 1950 päästiin koneita vihdoin kunnolla uusimaan ja laakapainon saatua ensimmäisen nelivärikoneensa sen tuotanto kasvoi väritöiden osalta heti kolminkertaiseksi.

Porvoon keskustan kiinteistö alkoi pikkuhiljaa käymään epäkäytännölliseksi. Huonekorkeus oli liian alhainen ja pilarivälit liian tiiviit moderneille painokoneille. Niinpä nykyisiin Tarmolan tuotantotiloihin, entiseen paperivarastoon siirryttiin vähin erin vuodesta 1966 alkaen.

Vuonna 1976 päätettiin perustaa kirjapaino Savoon, Juvalle ja tehtaan vihkiäiset olivat jo 1977 tammikuussa. Juvan tehtaan perustaminen ja sen myötä suuritehoisen Cameron kirjalinjan hankinta käynnisti kirjapainon kansainvälistymisen. Linjan teho oli niin suuri, että markkinat jouduttiin hakemaan viennistä. WSOY:n historian suurin yksittäinen investointi, Book-O-Matic kirjanvalmistuslinja, tehtiin Juvalle 1992.

SanomaWSOY konsernin synty vuonna 1998 vaikutti välittömästi myös kirjapainoon. Osana järjestelyä Otava lunasti itselleen yhteisyritykset Actaprint lehtipainon, sekä Suuren Suomalaisen Kirjakerhon. Lehtipainoliiketoiminta loppuikin Porvoosta muutaman vuoden sisään.

WS Bookwell Oy erillisenä juridisena yhtiönään perustettiin vuodenvaihteessa 1999 - 2000.

Joulukuun 2009 alussa WS Bookwell yhdistyi myöskin vanhat perinteet omaavan Gummerus Kirjapainon kanssa.

Vuonna 2010 WS Bookwell yhtiöitettiin kirjapainoliiketoimintaa jatkavaksi Bookwell Oy:ksi ja kiinteistöyhtiö Bookwell Porvoo Realtyksi.

Vuoden 2012 Bookwell Oy osti Kariston Kirjapaino Oy:n.